Influenssa on influenssaviruksen aiheuttama hengitysteiden virustulehdus (myös esimerkiksi vesirokko on viruksen aiheuttama). Suomessa influenssaepidemioita esiintyy joka talvi. Epidemian iskiessä jo päivystykset voivat olla koetuksella. Influenssa voi terveelläkin aikuisella kestää hyvin pitkään ja aiheuttaa jälkitauteja. Influenssaan sairastuu joka vuosi 5-15% koko väestöstä. Influenssat tarttuvat helposti joko pisaratartuntana tai kosketuksesta. Influenssa leviää influenssakauden aikana helposti ahtaissa tiloissa, kuten liikennevälineissä, päiväkodeissa, kouluissa ja varuskunnissa. Suuressa mittakaavassa Terveyskeskuslääkäreillä onkin yllättävän suuri merkitys myös influenssan torjunnassa.
influenssan ehkäisy
Influenssatartuntaa ehkäistäessä on hyvä muistaa seuraavat keinot:
- Huolellinen käsihygienia
- Omien kasvojen koskettelun välttäminen
- Influenssarokote
Tehokkain keino influenssalta suojautumisessa on ehdottomasti influenssarokote. Influenssarokotteen ottanut sairastuu huomattavasti rokottamatonta pienemmällä todennäköisyydellä influenssaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että influenssaan ei ole olemassa täysin varmaa ehkäisykeinoa. Vaikka ihminen olisi ottanut rokotteen ja muistaisi hyvän käsihygienian, voi hän silti sairastua influenssaan.
Influenssan oireet
Influenssan oireet vaihtelevat hyvin paljon henkilöstä toiseen. Tauti voi olla oireeton, tai se saattaa johtaa jopa kuolemaan riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä. Influenssan oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin tavallisessa flunssassa. Influenssan oireet, kuten lihassäryt ja kuume ovat kuitenkin huomattavasti tavallista flunssaa ankarampia. Myös influenssan aiheuttamat jälkitaudit saattavat olla hyvin ikäviä. Tyypillisesti influenssa alkaa aina korkealla kuumeella, johon liittyy kovaa lihassärkyä. Influenssaan liittyy myös voimakkaita hengitysteiden oireita, kuten nuhaa, yskää ja kurkkukipua. Kuume ja lihassäryt häviävät perusterveellä ihmisellä tyypillisesti alle viikossa. Hengitysteiden oireet, kuten nuha ja yskä saattavat kuitenkin kestää jopa useamman viikon.
Influenssan jälkitaudit
Yleisimmät influenssan jälkitaudit ovat aikuisilla keuhkokuume ja poskiontelotulehdus. Lapsilla puolestaan ehdottomasti yleisin jälkitauti on korvatulehdus. Riskiryhmiin kuuluvilla influenssan jälkitaudit saattavat olla äärimmäisen vakavia. Influenssa menee tyypillisesti ohi noin kahdessa viikossa. Jälkitaudit saattavat kuitenkin pitkittää sairasteluaikaa huomattavasti. Influenssarokotus antaa parhaimman suojan influenssalta ja sen jälkitaudeilta.
Influenssan hoito
Terveillä työikäisillä ihmisillä influenssa paranee kotihoidolla. Influenssaan sairastuneen on muistettava riittävä lepo ja nesteytys. Oireita helpottaakseen voi ottaa myös kipu- ja särkylääkkeitä. Riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kannattaa hakeutua lääkäriin välittömästi oireiden ilmaannuttua. Lääkäriin pitää myös hakeutua, mikäli kuume on korkea ja sairastuneen yleisvointi on huono.
Influenssarokote
Influenssalta voi yrittää suojautua ottamalla influenssarokotteen. Rokotteen vasta-ainesuojan kehittyminen vie aikaa noin kaksi viikkoa. Influenssarokote kannattaa ehdottomasti ottaa syksyllä hyvissä ajoin ennen influenssakauden alkua. Influenssarokotteen koostumusta vaihdellaan vuosittain kunakin vuonna kiertävän virustyypin mukaan. Influenssarokotteen avulla voi parhaimmillaan pienentää omaa mahdollisuuttaan sairastua influenssaan jopa 80%. Influenssarokotteen teho kuitenkin vaihtelee vuosittain. Vaikka rokotteen teho vaihteleekin, niin antaa se joka tapauksessa suojaa kunakin vuonna kiertävää influenssavirusta vastaan. Vaikka influenssarokotuksen ottanut sairastuisikin kaikesta huolimatta influenssaan, niin hänen oireensa jäävät todennäköisesti rokottamatonta lievemmiksi. Suomessa influenssarokotteen saavat maksutta riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, sekä alle 6-vuotiaat lapset ja yli 65-vuotiaat vanhukset. Influenssarokotteen antama suoja kestää tyypillisesti noin vuoden verran. Jatkuvan suojan takaamiseksi influenssarokote on otettava vuosittain.
Vastuunrajoitus
Vertaahoitoa.fi -palvelussa olevat tekstit tai kirjoitukset eivät ole lääketieteen ammattilaisten laatimia. Kirjoituksia laadittaessa on käytetty apuna sekä lähteenä ammattilaisten (ja ei-ammattilaisten) laatimia tutkimuksia ja tekstejä. Sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää minkäänlaisena lääkinnällisenä ohjeena. Hakeudu aina ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon. Ammattilaisia löydät esimerkiksi täältä: vertaahoitoa.fi.
Comments