Mikä vesirokko on?
Vesirokko on herpesviruksiin kuuluvan Varicella zoster-viruksen aiheuttama kuumetauti. Vesirokko on yleisintä leikkikoulu- ja ala-asteikäisillä lapsilla. Vesirokon oireet pahenevat iän myötä. Taudin sairastamisen jälkeen potilaalle kehittyy lähes aina immuniteetti, joka suojaa tätä myöhemmiltä tartunnoilta. Nykyään taudin ennaltaehkäisyksi on saatavilla vesirokko-rokote. Rokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan, joten se on mahdollista saada ilmaiseksi. Rokote on mahdollista ottaa myös esimerkiksi yksityisillä terveysalan palveluntarjoajilla.
Vesirokkojuhla vai vesirokkorokote?
Suomessa lähes kaikki rokottamattomat sairastavat vesirokon. Suurin osa sairastaa vesirokon jo lapsena. Välillä tulee vastaan tapauksia, joissa vanhemmat ovat järjestäneet "vesirokkojuhlat". THL:n ylilääkäri ei kuitenkaan suosittele vesirokkojuhlien järjestämistä vaan kehottaa käyttämään vesirokko-rokotetta.
Vesirokko Suomessa
Suomessa aikuisväestöstä vain alle 3% ei ole sairastanut vesirokkoa. Vesirokko jää muiden herpes-virusten tapaan elimistöön taudin sairastamisen jälkeen. Virus saattaa johtaa myöhemmin vyöruusun puhkeamiseen. Vyöruusu puhkeaa yleisimmin yli 50-vuotiailla vesirokon sairastaneilla ihmisillä. Vyöruusu ilmenee sairastuneilla pieninä ja kivuliaina ihottuma-alueina.
Miten vesirokko tarttuu?
Suurin osa sairastaa vesirokon lapsena. Tällöin oireet esiintyvät suhteellisen lievinä. Yleisesti ottaen on muistettava, että vesirokon vakavuus nousee iän myötä. Vesirokko tarttuu ihmisestä toiseen erittäin helposti ilma-, pisara- ja kosketustartuntana sairastuneen hengitysteistä ja ihorakkuloista. Tartunnan voi saada oleskelemalla samassa tilassa tartunnan saaneen kanssa. Vesirokon itämisaika on noin kaksi viikkoa. Ihminen voi tartuttaa viruksen toiseen jo kaksi päivää ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.
Vesirokon oireet
Vesirokon oireet
Useimmilla taudin saaneilla lapsilla oireet alkavat näkyä jo muutamia päiviä ennen ensimmäisten rakkuloiden ilmaantumista. Vesirokon ensimmäisiä oireita ovat kuume, päänsärky ja lievä vilustumisen tunne. Vesirokko alkaa usein kutisevana ihottumana. Ihottuma muuttuu pieniksi näppylöiksi, jotka suurenevat ja kehittyvät rakkuloiksi. Parin päivän kuluessa rakkulat kuivuvat ja niistä kehittyy rupia. Vesirokkoa sairastavalla on aina kaikissa eri vaiheissa olevaa vesirokko ihottumaa. Vesirokkorakkuloiden määrä voi vaihdella huomattavasti sairastuneiden välillä. Joillain ihmisillä rakkuloita tulee vain muutamia, kun taas toisilla niitä kehittyy useita satoja. Rakkuloita ilmaantuu ennen kaikkea sairastuneen ihmisen vartalolle. Ei ole kuitenkaan täysin tavatonta, mikäli rakkuloita löytyy myös sairastuneen henkilön päänahasta ja suun limakalvoilta.
Kuinka kauan vesirokko kestää?
Vesirokko kestää tyypillisesti noin viikon ja sen oireet häviävät pikkuhiljaa itsestään. Lapsena sairastettuna vesirokko on yleisesti ottaen vaaraton sairaus, eikä sen saamista tarvitse pelätä.
Aikuiselle vesirokko on huomattavasti vaarallisempi, kuin lapsille. Vesirokko voi saada aikaan infektion, joka johtaa keuhkokuumeeseen. Se saattaa viedä aikuisen pahimmassa tapauksessa jopa pitkäksi aikaa teho-osastolle. Tauti sairastetaan kuitenkin yleensä lapsena, jolloin taudin oireet jäävät huomattavasti pienemmiksi. Aikuisille, jotka eivät ole lapsuudessaan sairastaneet vesirokkoa suositellaankin taudin rajujen oireiden johdosta vahvasti ottamaan vesirokkorokote.
Vesirokon jälkitaudit
Vesirokkoa pidetään yleisesti vaarattomana sairautena. Vesirokon jälkitaudit ovat suhteellisen harvinaisia. Tavallisin vesirokon jälkitauti on rakkuloiden raapimisesta johtuva ihon bakteeritulehdus. Tällöin rakkuloiden ympäristö alkaa punoittamaan ja joissain tapauksissa märkimään. Rupien parannuttua ihoon saattaa myös jäädä arpia muistuttamaan sairastetusta vesirokosta. Vesirokon jälkitauteina sairastuneelle on mahdollista myös puhjeta kuume, keuhkoputkentulehdus tai vakavimmillaan erittäin harvinaisena jälkitautina keskushermostotulehdus. Mikäli vesirokko sairastetaan jo lapsena, niin vesirokon jälkitauteja voidaan kuitenkin pitää äärimmäisen harvinaisina.
Vesirokon hoito
Vesirokko paranee tyypillisesti itsestään noin viikossa. Vesirokko aiheuttaa iholle voimakasta kutinaa, jonka hoitoon voidaan tarvittaessa käyttää antihistamiinivalmistetta. Vesirokkoon on olemassa myös tehokas lääke nimeltään asikloviiri. Asikloviiria voidaan käyttää lapsilla, joiden puolustusjärjestelmässä on sairauden tai lääkityksen vuoksi heikkoutta. Lääkettä voidaan myös määrätä yli 12-vuotiaille lapsille ja nuorille, sillä heille on iän myötä kohonnut riski saada nuorempia kovempia oireita. Lähtökohtaisesti vesirokko kuitenkin häviää itsestään, eikä suurin osa taudin saaneista tarvitse lääkitystä.
Vesirokon ehkäisy
Vesirokon ehkäisemiseksi on kehitetty tehokas rokote. Vesirokkorokote on kuulunut syksystä 2017 asti kansalliseen rokoteohjelmaan. Vesirokkorokote tarjotaan maksutta kaikille 1.1.2006 jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Vesirokko tarttuu erittäin herkästi ihmisestä toiseen. Vesirokko tarttuu jo 1-2 päivää ennen ihottuman muodostumista aina rakkuloiden kuivumiseen asti. Tänä aikana vesirokkoa sairastavaa lasta ei saa viedä päivähoitoon tai kouluun.
Vastuunrajoitus
Vertaahoitoa.fi -palvelussa olevat tekstit tai kirjoitukset eivät ole lääketieteen ammattilaisten laatimia. Kirjoituksia laadittaessa on käytetty apuna sekä lähteenä ammattilaisten (ja ei-ammattilaisten) laatimia tutkimuksia ja tekstejä. Sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää minkäänlaisena lääkinnällisenä ohjeena. Hakeudu aina ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon. Ammattilaisia löydät esimerkiksi täältä: vertaahoitoa.fi.