Epilepsia

Päivitetty: 8. syys 2019

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Epilepsian aiheuttajana toimivat synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsia on sairaus, jossa esiintyy toistuvasti kohtauksia. Kohtauksissa epilepsiaa sairastavan tajunta hämärtyy. Tajunnan hämärtymisen yhteydessä epilepsiaa sairastava voi myös saada erilaisia kouristuksia ja muita oireita. Periaatteessa epileptinen kohtaus on mahdollinen jokaisella ihmisellä. Arvioiden mukaan noin 10% ihmisistä saa elämänsä aikana epileptisen kohtauksen. Epilepsia on todettu noin prosentilla suomalaisista. Epilepsia on 1.5 kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla.


Epilepsia johtuu häiriöstä aivojen hermosolujen sähköisessä toiminnassa. Tämä voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Aivosolut ovat voineet vaurioitua esimerkiksi sikiöaikana tai synnytyksessä. Epilepsia voi olla myös seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta iskusta. Myös useat päänalueen sairaudet voivat johtaa epilepsian puhkeamiseen.

Epilepsia


Epilepsian oireet

Epilepsia voi ilmetä monin eri tavoin. Tavallisin oire epilepsiakohtauksessa on tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen. Kohtauksen saaneen toiminta alkaa pikkuhiljaa pysähtymään. Henkilön tajunta hämärtyy, eikä hän muista kohtauksesta enää mitään jälkeenpäin. Epilepsiakohtauksen saanut ei ole normaalissa kontaktissa, eikä vastaa esimerkiksi puhutteluun.


Epilepsiakohtauksiin voi liittyä myös nykinöitä raajoissa, tuijottelua ja toiminnan pysähtymistä. Epilepsiakohtaus kestää tavallisesti noin 1-3 minuuttia


Epilepsiakohtaukset eivät ole ikinä samanlaisia. Epilepsiakohtauksen oirekuva ei ole aina selkeä. Epilepsiakohtauksen aikana ei välttämättä esiinny helpommin tunnistettavia motorisia oireita. Epilepsiakohtaus voi  myös kestää niin lyhyen aikaa, ettei tajunnan hämärtymistä edes välttämättä ehditä huomata. Epilepsiakohtausten kesto vaihtelee tavallisesti muutamista sekunneista useisiin minuutteihin Epilepsiakohtaus saattaa kuitenkin myös pitkittyä.


Vakavammissa epilepsiakohtauksissa oireina ovat esimerkiksi kaatuminen, koko vartalon ja raajojen kouristelu useiden minuuttien ajan tai kirkuminen. Usein suusta erittyy myös kohtauksen aikana vaahtoa. Mikäli epilepsiakohtaus pitkittyy, niin tulee paikalle soittaa välittömästi apua. Epilepsiakohtaus voi olla pahimmillaan jopa hengenvaarallinen tila, joten kaikki epilepsiakohtaukset tulisi ottaa äärimmäisellä vakavuudella.


Epilepsiakohtauksen hoito


Kouristuskohtauksen ensiapu

Kun epilepsiapotilas tai ensimmäistä kertaa kouristava saa yleistyneen kouristuskohtauksen, toimitaan seuraavan listan mukaan:

- Huolehditaan, että henkilö ei kolhi itseään esineisiin.

- Suuhun ei saa laittaa mitään (esimerkiksi estämään kieleen puremista).

- Henkilö käännetään kylkiasentoon, kun kouristelu on päättynyt.


Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai se uusiutuu, soitetaan hätänumeroon (112).

Kun epilepsiapotilaan kouristuskohtaus menee ohitse, varmistetaan ennen paikalta poistumista, että henkilö on täysin tajuissaan.


Yksittäinen epileptinen kohtaus

Yksittäinen epileptinen kohtaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilöllä olisi epilepsia. Yksittäiseen epileptiseen kohtaukseen voivat altistaa seuraavat asiat:

- Stressi

- Runsas valvominen

- Alkoholin ja joidenkin päihteiden vieroitusoireet

- Tiettyjen lääkeaineiden käyttö


Yksittäinen epileptinen kohtaus ei välttämättä johda siihen, että henkilöllä diagnosoitaisiin epilepsia. Yksittäinen epileptinen kohtaus ei myöskään johda välttämättä siihen, että henkilö joutuisi aloittamaan epilepsialääkityksen. Yksittäinenkin epileptinen kohtaus täytyy kuitenkin aina tutkia.


Epilepsian ehkäisy

Yksittäinen ihminen voi ehkäistä muutamin eri tavoin epilepsian syntyä Ihmisen tulisi välttää pään alueelle kohdistuneita iskuja. Aivoverenkiertohäiriöt altistavat epilepsialle. Tästä johtuen niiden välttäminen on myös hyvä keino ehkäistä epilepsian ilmaantumista. Myös runsas alkoholin käyttö altistaa ihmistä erinäisille kouristuskohtauksille. Tästä syystä johtuen myös runsasta alkoholinkäyttöä olisi hyvä välttää. Kaikkien on kuitenkin hyvä muistaa, että epilepsia on vain harvoin vältettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan suurimpaan osaan niistä syistä, jotka saavat epilepsian puhkeamaan. Usein epilepsia johtuu siis perinnöllisistä tekijöistä, joihin ei ihminen pysty omilla valinnoillaan vaikuttamaan.


Epilepsian hoito

Epilepsian hoito suoritetaan pääasiassa lääkehoidolla. Lääkehoidon tavoitteena on ehkäistä uusien epilepsiakohtausten syntyminen. Tyypillisesti lääkehoitoa ei kuitenkaan aloiteta vielä ensimmäisen epilepsiakohtauksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että yli puolella ihmisistä epilepsiakohtaus ei uusiudu. Lääkitystä voidaankin pitää aiheellisena, mikäli vuoden aikana esiintyy kaksi kohtausta tai enemmän. Lääkitys voidaan kuitenkin aloittaa samantien, mikäli aivojen rakenne tätä edellyttää. Epilepsialääkitystä voidaan pitää erittäin tehokkaana.  Jopa 70% epilepsiaa sairastavista epilepsiakohtaukset pysyvät lääkityksellä poissa kokonaan tai niitä on vain äärimmäisen harvoin.


Vastuunrajoitus ja lähteet

Vertaahoitoa.fi -palvelussa olevat tekstit tai kirjoitukset eivät ole lääketieteen ammattilaisten laatimia. Kirjoituksia laadittaessa on käytetty apuna sekä lähteenä ammattilaisten (ja ei-ammattilaisten) laatimia tutkimuksia ja tekstejä. Sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää minkäänlaisena lääkinnällisenä ohjeena. Hakeudu aina ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon. Ammattilaisia löydät esimerkiksi täältä: vertaahoitoa.fi.


Katso myös:

Päivystys pulassa

Väestörakenteen muutoksen vaikutus sosiaali-ja terveydenhoitoalalla

Terveyskeskus ja nuoret lääkärit

VERTAAHOITOA.FI
PALVELUNTARJOAJAT
PALVELUNKÄYTTÄJÄLLE
KAUPUNGIT
HAETUIMMAT
Helsinki
Turku
Tampere
Oulu
Jyväskylä
Lahti
Espoo
Vantaa
Kuopio
Yleislääkäri
Ortopedi
Kauneuskirurgia
Silmälääkäri
Kardiologia
Gynekologi
Psykologi
Ihotautilääkäri
Hammaslääkäri
VERTAAHOITOA.FI
PALVELUNTARJOAJA:
  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon
  • White Instagram Icon
  • White LinkedIn Icon

Vertaahoitoa.fi sivusto on itsenäinen, puolueeton ja riippumaton verkkopalvelu, jonka ensisijainen tarkoitus on lisätä hoito -ja hoivapalveluiden läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja laatua. Vertaahoitoa.fi ei tarjoa tai tuota minkäänlaisia lääkinnällisiä palveluita tai mitään muitakaan hoitopalveluita. Mitään sivuston sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää terveydenhoidollisena ohjeena. Konsultoi aina lääkäriä tai muuta hoitoalan ammattilaista saadaksesi diagnoosin ja hoitoa. Vertaahoitoa.fi ei suosittele mitään tiettyä palveluntarjoajaa. Vertaahoitoa.fi ei tuota ajanvarauspalveluita tai vastaa ajanvarauspalveluista. Ajanvaraus tapahtuu aina palveluntarjoajan omilla sivuilla. Noudatamme kaikkia viranomaisten suosituksia ja ohjeistuksia.

Vertaahoitoa.fi tekee parhaansa, jotta kaikki tieto sivuilla on oikeaa ja ajantasaista. Vertaahoitoa.fi sivustolla oleva tieto voi olla eriävää palveluntarjoajan tarjoamasta tiedosta. Kaikki tiedot Vertaahoitoa.fi -sivustolla esitetään ilman minkäänlaisia takuita, vakuutuksia tai vastuita tiedoista tai niiden oikeellisuudesta. Tiedot eivät ole tarjouksia tai millään muullakaan tavalla osapuolia sitovia. Päätöksiä tehdessään kuluttajan tulee tutustua valitsemansa palveluntarjoajan välittömästi tarjoamiin palvelun ehtoihin, ohjeisiin ja muuhun materiaaliin. Luokitusten arviot perustuvat käyttäjien antamiin arvioihin, ellei muuta nimenomaisesti ilmoiteta. Kategoriat "luotettavuus", "asiakaspalvelu ja asiakkaan tunteminen", "pätevyys ja osaaminen", "saavutettavuus ja vie
stintä","turvallisuus" ja "fyysinen ympäristö" perustuvat asiakkaan kokemukseen eivätkä edusta esimerkiksi ammattilaisen arviota tilanteesta. Lisää arviointiperusteista voit lukea täältä. Virheellisestä tiedosta voit ilmoittaa täällä.

Käyttämällä Vertaahoitoa.fi sivustoa hyväksyt sivuston Yleiset käyttöehdot.

2020 VERTAAHOITOA.FI© Pidätämme oikeudet kaikkiin muutoksiin.