Terveyskeskus ei tutkimusten mukaan vaikuta houkuttelevan nuoria lääkäreitä.
Suomen terveyskeskukset tarvitsevat kipeästi uusia lääkäreitä, mutta työ terveyskeskuksessa ei tunnu houkuttelevan nuoria lääkäreitä. Terveyskeskuksia vaivaa jatkuva kiire ja resurssipula. Vaikuttaakin siltä, että entistä harvempi nuori haluaa terveyskeskukseen töihin jatkuvan kiireen ja paineen alle.
Tutkimusten mukaan joka neljäs lääkäri terveyskeskuksessa on erikoistuva nuori lääkäri. Nykyisin erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Tämän erikoistumisjakson jälkeen nuori lääkäri lähtee ulos talosta ja potilaat joutuvat tottumaan alati vaihtuviin lääkäreihin. Miten saataisiin nuoret lääkärit jäämään terveyskeskuksiin töihin vielä pakollisen työjakson jälkeenkin?
Nuoret lääkärit näkevätkin itsensä yhä useammin työskentelemässä tulevaisuudessa yksityisellä puolella. Etenkin Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna näyttäytyvät nuorille lääkäreille kiinnostavina työnantajina.
Lääkäreiden koulutusta on lisätty ja tänä vuonna Suomessa on enemmän laillistettuja lääkäreitä kuin koskaan. Laillistettuja lääkäreitä onkin Suomessa jo melkein 30 000. Tämä ei kuitenkaan näy terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten lääkäripula onkin pahentunut entisestään. Vaikka laillistettuja lääkäreitä onkin enemmän kuin koskaan, niin terveyskeskusten tilanne on huonontunut entisestään.
Tällä hetkellä Suomen terveyskeskusten lääkärinviroista on täyttämättä noin kuusi prosenttia. Uusia lääkäreitä pitäisi saada siis houkuteltua töihin terveyskeskukseen entistä paremmin. Lääkäriliiton mukaan tarvittava määrä lääkäreitä voitaisiin palkata yksityiseltä puolelta, työterveyshuollosta ja vastavalmistuneista lääkäreistä. Tämä kuitenkin edellyttää, että terveyskeskukset saisivat käyttöönsä lisää rahaa. Tällä hetkellä monet terveyskeskukset ovat pahassa umpisolmussa. Lääkäreitä tarvittaisiin lisää, mutta nuoret lääkärit eivät halua tulla työskentelemään kohtuuttoman työtaakan alle. Umpisolmua pitäisi siis ryhtyä purkamaan jostain päästä. Mikäli hallitus haluaa, että hoitotakuu ympäri Suomea toteutuisi, niin tarvitaan päätöksiä, jotka tätä tavoitetta tukevat.
Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna näyttäytyvät nuorille lääkäreille kiinnostavina työnantajina. Yksityisellä puolella työajat ovat joustavampia, työ koetaan mielekkäämpänä, potilaat nähdään helpompina ja työtahti on rauhallisempaa.
Mikäli terveyskeskukset haluavat houkutella tulevaisuudessa enemmän nuoria lääkäreitä palvelukseensa, tulisi niiden kehittää työolosuhteita. Monet nuoret lääkärit eivät koe palkkaa kaikkein tärkeimpänä asiana uutta työpaikkaa valittaessa. Nuoret lääkärit pitävätkin esimerkiksi työilmapiiriä ja työn joustavuutta palkkausta tärkeämpinä.
Tällä hetkellä terveyskeskuksissa ei saada virkoja täytettyä, jolloin paine ja työtaakka kasvavat entisestään. Kun virkoja ei saada täytettyä paineen ja kiireen kasvu johtaa siihen, että terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien työtaakka kasvaa entisestään. Myöskin työympäristön houkuttelevuus laskee entisestään. Vanhemmat lääkärit uupuvat kovan työpaineen alla, eikä nuorille lääkäreille ehditä antamaan näiden tarvitsemaa tukea ja ohjausta. Negatiivinen kierre onkin siis valmis. Asiantuntijoiden mukaan nykyisen tilanteen ratkaiseminen vaatii resurssien lisäämistä perusterveydenhuoltoon. Ilman resurssien lisäämistä tulee tilanne tulevaisuudessa muuttumaan nykyistäkin haastavammaksi.
Lisäksi sote-uudistuksen venyminen pelottaa nuoria lääkäreitä. Kukaan ei tiedä, mitä sote-uudistus tuo tullessaan, eikä terveyskeskusten tarjoamiin vakituisiin työpaikkoihin uskalleta tarttua. Soten saaminen maaliin auttaisi terveydenhoitoalaa huomattavasti. Tällä hetkellä soten valmistelu venyy venymistään. Terveydenhoitoalan työntekijät joutuvatkin tästä johtuen työskentelemään jatkuvassa epävarmuudessa. Tämä näkyy myös siinä, miksi terveyskeskusten lääkärinvirkoja ei uskalleta ottaa vastaan.
Tällä hetkellä terveyskeskusten lääkäripula vaikuttaa negatiivisesti niin nykyisten lääkärien työmäärään, uusien lääkärien työskentelyhalukkuuteen, potilaiden saamaan hoitoon, hoitajien kohtaamaan työtaakkaan, sekä hoitojonojen pituuteen. Uusia lääkäreitä koulutetaan enemmän kuin koskaan, mutta he eivät ole innostuneita työskentelemään terveyskeskusten työympäristössä. Yhä useamman nuoren lääkärin tuleva työpaikka onkin Terveystalo, eikä terveyskeskus. Nuoret lääkärit haluavat, että edellytykset työn tekemiselle ovat kunnossa. Kun työn tekemisen edellytykset saadaan kuntoon, niin tulevat myös hoitojonot lyhentymään ja hoidon laatu parantumaan. Lääkärillä pitää olla aikaa kohdata potilas kunnolla ja perehtyä tämän tilanteeseen. Hoidon laadusta eivät lääkärit halua missään olosuhteissa tinkiä.
Katso myös: Suomen suurimmat:Terveystalo Katso myös: Diabetes