Astma on yksi maailman yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Meillä Suomessa Astma on yksi yleisimmistä kansantaudeistamme, se ei kuitenkaan lisää huomattavissa määrin päivystyksen työtaakkaa. Astma on keuhkoputkien tulehdussairaus. Tulehdus ärsyttää keuhkoputkien limakalvoja ja saa aikaan limaeritystä, sekä keuhkoputken supistumista. Astma aiheuttaa sairastuneelle hengitysoireita. Astma on erittäin yleinen sairaus. Astmaa sairastaa arvioiden mukaan jopa 10% Suomen aikuisväestöstä. Terveyskeskuslääkäreiden merkityksellä myös astman hoidon kautta kansanterveydellisesti huomattavia vaikutuksia. Parempi hoito takaa ymmärrettävästi terveemmät ihmiset.
Astman perinnöllisyys on hyvin voimakasta. Astma voi puhjeta missä tahansa elämänvaiheessa. Astma ei siten ole huomattavan merkittävä tekijä väestörakenteen aiheuttamissa haasteissa. Lapsuusiän astmaa sairastavista lapsista kuitenkin jopa puolet tulevat oireettomiksi viimeistään tullessaan murrosikään. Astma voi kuitenkin palata aikuisiässä pitkänkin oireettoman vaiheen jälkeen. Aikuisiässä astmaan sairastuneiden ennuste on hyvä ja oireet saadaan useimmissa tapauksissa pidettyä kurissa oikeanlaisella lääkityksellä.
Astman oireet
Astma aiheuttaa erilaisia hengitysoireita. Astman oireille tyypillisintä on niiden vaihtelevuus. Tyypillisimpiä oireita ovat yskä, limannousu ja hengityksen vaikeutuminen. Astmaa sairastava voi saada herkästi erilaisia hengitysoireita mm. voimakkaista tuoksuista, kylmästä ilmasta, rasituksesta, eläimistä tai siitepölystä. Astma voi oireilla lukuisilla eri tavoilla. Lisäksi hengitysoireiden laukaiseva tekijä vaihtelee hyvin paljon sairastuneiden välillä.
Astman oireet vaihtelevat tyypillisesti eri vuorokauden aikoina. Oireiden vuorokausittaisesta vaihtelusta johtuen voidaankin puhua yöoireista ja aamuoireista. Astman oireet vaihtelevat myös altistuksen määrän mukaan. Vaikka astman oireet vaihtelevatkin lievistä oireista voimakkaisiin oireisiin, ovat ne ainoastaan harvoin henkeä uhkaavia.
Useimmilla astmaa sairastavilla oireet pysyvät lääkityksellä hyvin hallinnassa. Lapsilla astma oireilee samalla tavoin kuin aikuisilla. Hengitysoireiden lisäksi lapsilla saattaa esiintyä kuitenkin myös pituuskasvun hidastumista.
Astman alatyypit
Astma jakautuu useaan eri alatyyppiin. Astman hoidolla saavutetaan paras mahdollinen teho, kun sitä kohdennetaan astman alatyypin mukaan. Astman oireiden voimakkuus on jokaisessa alatyypissä yksilöllistä. Astman oireiden voimakkuus vaikuttaa siihen millainen määrä lääkitystä oireiden hallintaan tarvitaan.
Astman alatyyppejä ovat:
Allerginen astma
Aikuisiän eosinofiilinen astma
Ylipainoon liittyvä astma
Neutrofiilinen astma
Tupakointiin liittyvä astma
Vanhusten astma
Vaikea astma
Astmakohtaus
Astmakohtaus syntyy keuhkoputken limakalvojen pienten lihasten supistuessa. Lihasten supistuessa astmakohtauksen saaneen ilmatiet kaventuvat. Tyypillisiä astmakohtauksen oireita ovat hengityksen vaikeutuminen, voimakas yskä ja uloshengityksen vinkuna.
Joissain tapauksissa astmakohtaukseen saattaa liittyä myös hyperventilaatiota. Hyperventilaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö hengittää ilmaa liian nopeasti. Tällöin henkilö saa ilmaa enemmän kuin on tarpeen. Astmakohtausta tulee hoitaa lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa on hakeuduttava välittömästi hoitoon.
Astman hoito
Astmaa hoidetaan lääkehoidolla. Lääkkeet otetaan tyypillisesti inhaloimalla eli sisäänhengittämällä lääkeainetta keuhkoputken limakalvoille. Lääkkeiden tarkoituksena on rauhoittaa keuhkoputken limakalvojen tulehdustila. Tulehduksen korjaantuessa myös keuhkoputken ahtautuminen ja astman oireet rauhoittuvat.
Astman hoito jakaantuu keuhkoputkia laajentavaan hoitoon ja tulehdusreaktiota ehkäisevään hoitoon. Astman hoito on jaksoittaista tai jatkuvaa. Mikäli astma oireilee esimerkiksi ainoastaan siitepölykauden aikana, saattaa jaksoittainen hoito olla riittävä. Jaksoittaisessa hoidossa riskinä on kuitenkin oireiden aliarvioiminen ja riittämätön lääkitys.
Astman hoidon tavoitteena on saavuttaa oireettomuus. Lääkehoidolla pyritään edistämään keuhkojen normaalia toimintaa ja ehkäisemään astman oireita. Kaikkien astmaan sairastuneiden tulee lopettaa tupakointi. Lisäksi säännöllisellä liikunnalla on havaittu astman hoidossa positiivisia vaikutuksia.
Hyvä sisäilma vähentää astmaa sairastavien oireita. Hoitamattomana astma voi aiheuttaa keuhkoputkissa pysyviä rakenteellisia muutoksia. Säännöllisellä ja oikeanlaisella lääkehoidolla astma ei kuitenkaan useimmiten vaikeuta sairastuneen jokapäiväistä elämää.
Vastuunrajoitus
Vertaahoitoa.fi -palvelussa olevat tekstit tai kirjoitukset eivät ole lääketieteen ammattilaisten laatimia. Kirjoituksia laadittaessa on käytetty apuna sekä lähteenä ammattilaisten (ja ei-ammattilaisten) laatimia tutkimuksia ja tekstejä. Sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää minkäänlaisena lääkinnällisenä ohjeena. Hakeudu aina ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon. Ammattilaisia löydät esimerkiksi täältä: vertaahoitoa.fi.