Uniapnea

Uni on erittäin tärkeää ihmiselle. Ihmisillä kuitenkin esiintyy useita erilaisia uneen liittyviä häiriötekijöitä tai vaikeuksia. Eräs näistä on uniapnea. Uniapnealla tarkoitetaan unen aikana esiintyviä hengityskatkoja. Suomessa uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 ihmistä. Yleisintä uniapnea on 40 – 65 – vuotiailla henkilöillä. Noin kymmenellä prosentilla kuorsaavista ihmisistä esiintyy unen aikana lyhyitä hengityskatkoja. Hengityskatkos voi kestää muutamasta sekunnista jopa puoleen minuuttiin.

Mikäli hengityskatkoksia esiintyy vähintään viisi kertaa tunnissa ja niiden kesto on yli kymmenen sekuntia, niin voidaan sitä pitää merkittävänä. Hengityskatkos päättyy usein kuorsaajan havahtumiseen. Toistuvien hengityskatkosten takia uni saattaa jäädä yön aikana hyvin katkonaiseksi. Katkonaisen unen takia hengityskatkoksista kärsivä saattaa olla seuraavana päivänä hyvin väsynyt. Väsymys voi johtaa jopa lyhyisiin nukahteluihin päivän aikana.

Uniapnea oireet

Uniapnean oireena ovat unenaikaiset hengityskatkokset. Hengityskatkosten kesto saattaa vaihdella uniapneasta kärsivillä hyvin paljon. 

Hengityskatkosten lisäksi uniapneasta kärsivillä on myös lukuisia muita oireita, kuten:

- Kuorsausta

- Väsymystä

- Ärtyneisyyttä

- Muistihäiriöitä

- Impotenssia

- Yöhikoilua

- Lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta öisin

- Yöllisiä rytmihäiriöitä

- Unettomuutta

Uniapneasta kärsivien henkilöiden on myös huomattavasti muita todennäköisempää sairastua verisuonisairauksiin, joutua työtapaturmaan tai auto-onnettomuuteen. Uniapnea on myös esteenä ammattikuljettajana toimimiselle.

Uniapnean syyt

Uniapnea johtuu useimmiten ylipainosta. Jopa lähes 70% uniapneasta kärsivistä kärsii myös ylipainosta. Myös jotkin kehon rakenteelliset tekijät voivat lisätä kuorsausta ja täten aiheuttaa myös uniapneaa. Uniapnean oireita pahentavat myös alkoholi ja useat lääkevalmisteet.

Uniapnean hoito

Uniapneaa on mahdollista hoitaa itsehoidolla. Tärkein itsehoidollinen menetelmä on ehdottomasti laihdutus. Uniapneasta kärsivän tulee myös rajoittaa alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Hengityskatkoksia voi myös yrittää ehkäistä nukkuma-asentoa vaihtamalla.

Mikäli kuorsaus, toistuvat hengityskatkokset, päiväsaikaan esiintyvä väsymys tai muut uniapneasta mahdollisesti johtuvat oireet vaikeuttavat normaalia elämää, niin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavia henkilöitä hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen avulla. Uniapnean hoidon tavoitteena ovat tyypillisesti oireiden lievittyminen, työkyvyn säilyttäminen, elämänlaadun parantaminen, liitännäissairauksien ehkäisy ja lievittäminen sekä ennenaikaisten kuolemien ehkäisy.

Vastuunrajoitus

Vertaahoitoa.fi -palvelussa olevat tekstit tai kirjoitukset eivät ole lääketieteen ammattilaisten laatimia. Kirjoituksia laadittaessa on käytetty apuna sekä lähteenä ammattilaisten (ja ei-ammattilaisten) laatimia tutkimuksia ja tekstejä. Sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää minkäänlaisena lääkinnällisenä ohjeena. Hakeudu aina ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon. Ammattilaisia löydät esimerkiksi täältä: vertaahoitoa.fi.