Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn syy. Jännityspäänsäryllä tarkoitetaan päässä tuntuvaa puristavaa kipua tai paineentunnetta. Se on kuitenkin hyvä erottaa esimerkiksi migreenistä. Jännityspäänsärky on useimmiten voimakkuudeltaan lievää, eikä se edellytä välitöntä lääkärikäyntiä. Jännityspäänsärky on todella yleistä kaikissa ikäryhmissä. Jännityspäänsärkyä esiintyy joka toisella ihmisellä. Krooninen jännityspäänsärky vaivaa noin kolmea prosenttia ihmisistä. Jännityspäänsärky on ehkäistävissä oikeanlaisilla toimenpiteillä.
Jännityspäänsäryn syyt
Jännityspäänsäryn syntyyn vaikuttavat päänahan, niskan ja hartioiden seudun lihasten jännitystilat (esimerkiksi niskan jännitystilat). Myös henkisillä syillä, kuten stressillä ja unettomuudella nähdään olevan vaikutusta päänsäryn syntyyn. Staattiset työasennot ja vähäinen liikunta ovat omiaan edesauttamaan jännityspäänsäryn ilmaantumista. Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn vaihtelee huomattavasti eri ihmisten välillä. Monet ihmiset reagoivat päänsäryllä myös henkisiin ja kuormittaviin asioihin.

Jännityspäänsäryn oireet
Jännityspäänsärky poikkeaa oireiltaan migreenistä. Toisin kuin migreenissä, jännityspäänsäryssä ei esiinny pahoinvointia ja oksentamista. Jännityspäänsäryn oireena on usein tasainen puristava ja vannemainen särky ympäri päätä. Särky tuntuu molemmin puolin päätä ohimoilla, takaraivolla tai päälaella.
Päänsärkyyn liittyy usein muitakin oireita, kuten käsien puutumista ja huimausta. Jännityspäänsärky haittaa harvemmin sairastuneen ihmisen elämää. Päänsärkyä voi olla viikoittain ja sen voimakkuus voi vaihdella. Jännityspäänsärky saattaa kestää parista tunnista aina viikkoon. Mikäli särky on toistuvaa ja jatkuvaa, niin voidaan puhua kroonisesta jännityspäänsärystä.
Jännityspäänsäryn hoito
Jännityspäänsärkyä pystyy hoitamaan tehokkaasti itse. Jännityspäänsäryn ehkäisemiseksi kannattaa selvittää oireet laukaiseva tekijä. Liikunta on paras tapa ehkäistä ja hoitaa jännityspäänsärkyä. Käsienheiluttelu ja taukojumppa työpäivän aikana auttavat ehkäisemään päänsärkyä aiheuttavien lihasjumien syntyä. Hierontaa auttaa lihasjumien avaamisessa ja myös fysioterapiaa kannattaa kokeilla. Stressinhallinnan opettelu auttaa ehkäisemään kehossa vallitsevia jännitystiloja. Erilaiset kehoa rentouttavat harjoitteet ja säännölliset elämäntavat ovat myös omiaan ehkäisemään ja lievittämään jännityspäänsärystä johtuvia oireita.
Mikäli omahoito ei kuitenkaan auta oireiden lievittämiseksi, niin on syytä hakeutua lääkäriin. Päänsärkyyn on olemassa myös estolääkkeitä, jotka säännöllisesti otettuina auttavat ehkäisemään ja lievittämään päänsärkyä. Mikäli koet tarvitsevasi päänsäryn estolääkitystä, niin suosittelemme olemaan yhteydessä lääkäriin. Mikäli päänsärkyyn liittyy myös muita oireita, kuten pahoinvointia, aistihäiriöitä ja kuumetta, suosittelemme hakeutumaan lääkäriin välittömästi oireiden ilmaannuttua.
Vastuunrajoitus
Vertaahoitoa.fi -palvelussa olevat tekstit tai kirjoitukset eivät ole lääketieteen ammattilaisten laatimia. Kirjoituksia laadittaessa on käytetty apuna sekä lähteenä ammattilaisten (ja ei-ammattilaisten) laatimia tutkimuksia ja tekstejä. Sisältöä ei tule missään tapauksessa pitää minkäänlaisena lääkinnällisenä ohjeena. Hakeudu aina ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon. Ammattilaisia löydät esimerkiksi täältä: vertaahoitoa.fi.
Comments