Artikkeli 23.7.2019

​

Diabetes

 

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Tällä tarkoitetaan plasman kohonnutta klukosipitoisuutta. Diabeteksen päätyypit ovat: tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes, sekä raskausdiabetes. Tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes saattavat olla aikuisella ihmisellä hyvinkin samanlaisia. Eräillä aikuisilla diabeetikoilla todetaankin molempien diabetestyyppien piirteitä. Parhaiten diabetes voidaan testata verikokeella. Verikokeen avulla voidaan myös selvittää minkä tyyppinen diabetes on kyseessä.

 

Diabetes on luokiteltu kansantaudiksi ja onkin ehdottomasti yksi merkittävimmistä kansantaudeista Suomessa. Suomessa on erilaisten arvioiden mukaan noin 500 000 diabeetikkoa. Diabetesta sairastavista ihmisistä jopa noin 80% sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabetes vaikuttaa sitä sairastavan henkilön elämänlaatuun. Diabetes lisää myös sitä sairastavien henkilöiden kuolleisuutta. Oikeanlaisella hoidolla diabetes on kuitenkin mahdollista saada hallintaan. Diabeteksen hoidon päätavoite on saada verensokeri mahdollisimman lähelle ihmisen normaalia tasoa. Verensokeriin vaikuttavat oman insuliininerityksen ja -vaikutuksen lisäksi mm. ruokavalio, liikunta, stressi ja muut sairaudet. Diabetesta sairastavan ihmisen verensokeria voidaan alentaa erilaisilla diabeteslääkkeillä.

 

Diabeteksen eri muodot

​

Tyypin 1 diabetes

Ykköstyypin diabetes, eli nuoruusiän diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan johtaen elimistön oman insuliinintuotannon heikentymiseen. Ykköstyypin diabetes puhkeaa tyypillisesti 0-20 vuoden iässä. Ykköstyypin diabetes johtuu usein perinnöllisistä tekijöistä. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi ykköstyypin diabetes vaatii usein puhjetakseen myös jonkin laukaisevan tekijän. Yhdeksi tällaiseksi ykköstyypin diabeteksen laukaisevaksi tekijäksi on epäilty mm. enterovirusta. Enterovirus ei kuitenkaan yksinään laukaise ykköstyypin diabetesta, vaan diabeteksen puhkeamiseen tarvitaan aina myös perinnöllisiä tekijöitä. Ykköstyypin diabetes oireilee aluksi mm. laihtumisena, sekä virtsaamistarpeen ja janon lisääntymisenä. Ykköstyypin diabetes voidaan todeta veren sokeripitoisuuden mittauksella.

 

Tyypin 2 diabetes

Kakkostyypin diabetesta kutsutaan myös nimellä aikuisiän diabetes. Kakkostyypin diabetekselle tyypillistä on sen hidas eteneminen ja salakavala oireettomuus. Kakkostyypin diabetes voi oireilla mm. väsymyksenä, masennuksena, ärtyisyytenä, jalkasärkyinä ja näön heikkenemisenä. Kakkostyypin diabetes ilmaantuu vähitellen. Tyypillinen kakkostyypin diabetekseen sairastuva henkilö on keski-ikäinen ylipainoinen ihminen, jolla saattaa olla perinnöllinen alttius diabetekseen. Noin kolmasosalla ihmisistä on perinnöllinen alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen. Pelkkä perinnöllinen diabetesalttius kuitenkin johtaa harvoin sairastumiseen, jos henkilö pysyttelee normaalipainoisena ja omaa terveet elämäntavat. Keski-ikäisillä ihmisillä, joilla on 15 kiloa tai enemmän ylipainoa on jopa 20 kertaa suurempi todennäköisyys sairastua diabetekseen kuin normaalipainoisella henkilöllä. Myös liikunnan vähäisyys, sekä huonot elämäntavat lisäävät mahdollisuutta sairastua kakkostyypin diabetekseen.

 

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana kohonnutta verensokeria. Tutkimusten mukaan noin 12 prosenttia odottavista äideistä sairastuu raskauden aikana raskausdiabetekseen. Suurin riskitekijä raskausdiabetekselle on äidin lihavuus, mutta sitä esiintyy myös normaalipainoisilla. Raskausdiabeteksen puhkeaminen voi kertoa myös kohonneesta riskistä sairastua tulevaisuudessa kakkostyypin diabetekseen. Ihmisen kehon insuliinin tarve lisääntyy raskaushormonien ja painonnousun seurauksena. Kohonnut verensokeri vaikuttaa haitallisesti sekä äitiin, että lapseen raskauden aikana. Ruokavalion muutosten lisäksi jotkut odottavat äidit saattavat tarvita raskausdiabeteksen hoitoon myös insuliinihoitoa tai tablettihoitoa. Tyypillisesti verensokeri kuitenkin normalisoituu synnytyksen jälkeen. Raskausdiabeteksen diagnoosi onkin siis väliaikainen, eikä diabetes ole diagnoosin saaneella läsnä tämän koko loppuelämän ajan.

 

Diabeteksen hoito

Diabeteksen hoidon ehdoton tavoite on saada verensokeri mahdollisimman lähelle sairastuneen henkilön normaalia tasoa. Verensokeriin vaikuttavat diabeetikon insuliininerityksen ohella liikunta ruokavalio, stressi ja henkilön muut sairaudet. Diabetekseen sairastuneen verensokeria voidaan myös alentaa erilaisilla diabeteslääkkeillä. Ykköstyypin diabetes vaatii aina insuliinihoitoa. Varhaisessa vaiheessa havaittu kakkostyypin diabetes puolestaan on mahdollista taltuttaa ilman lääkehoitoa, mikäli verensokeri saadaan palaamaan normaaliksi laihduttamalla, liikuntaa lisäämällä tai ruokavaliota muuttamalla. Kakkostyypin diabetes ja ykköstyypin diabetes voivat johtaa myös sydän ja verisuonitauteihin. Tästä johtuen veren kolesterolin ja verenpaineen tavoitearvot ovat diabeetikoilla muita matalammalla. Tästä johtuen diabetekseen sairastunut tarvitsee usein lääkehoitoa myös verenpaineeseen ja kolesteroliin, jotta näiden arvot saataisiin pysymään viitearvojen sisällä.

 

Diabeteksen ehkäisy

 

Tyypin 1 diabetes

Ykköstyypin diabetes on perinnöllinen, eikä siihen ole tällä hetkellä saatavilla ehkäisevää hoitoa.

 

Tyypin 2 diabetes

Kakkostyypin diabetes on mahdollista ehkäistä tehokkaalla painonhallinnalla, liikunnalla ja ruokavaliolla. Mikäli ihminen pystyy säilyttämään normaalipainon, niin diabeteksen puhkeamista on mahdollista lykätä tehokkaasti kymmenillä vuosilla. Ehkäisevät toimet ovat äärimmäisen tärkeitä etenkin silloin, kun riski sairastua diabetekseen on tavallista korkeampi. Tutkimusten mukaan korkean riskin henkilöillä diabetes on ehkäistävissä tehokkaasti jopa muutaman kilon painonpudotuksella.

 

Mikäli epäilet, että sinulla on diabetes, niin varaa aika lääkärin tutkimukseen. Yksityisellä puolella etenkin suurimmat toimijat (Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna), sekä julkinen puoli osaavat auttaa diabetesta koskevissa kysymyksissä. Älä epäile ottaa yhteyttä lääkäriin, mikäli epäilet, että sinulla on diabetes.

​

Katso myös: Suomen suurimmat:Terveystalo
Katso myös: Nivelreuma

​